Matka oli pitkä ja kuoppainen, kahdella välilaskulla(frankfurt,honkong) varustettu lento matkamme vei aikaeroineen puolitoista päivää, jonka jälkeen lentokoneesta asteli ulos kolme rättiväsynyttä reissaajaa. Kotoa hankitut viisumit oikeuttivat meille passintarkastuksessa lyhimmän jonon. Lentokentällä oli vastassa satoja kauppiaita, rahanvaihtajia ja kyydintarjoajia ne sujuvasti ohittaen otimme taksin jolla paukautimme lonely planetista tutuun hotelliin, josta irtosi huone kolmelle alle 35 euroon per yö.
Laukut hotelliin ja paikkoja tarkastamaan oli ensimmäinen suunnitelma. Ajattelimme ottaa aluksi ihan rennosti ja mennä tarkastamaan kutan hiekkarannat joita on ylistetty kaikissa matka oppaissa ja kirjoituksissa joita on vastaan tullut. Rannalle astuessamme huomasimme heti ettei kaljan saamisessa ainakaan tule olemaan ongelmia, kylmälaukulla varustettuja kalja kauppiaita oli rannalla noin 20 metrin välein silmän kantamattomiin.
Nappasimme noin euron hintaiset kylmät kaljat ekalta myyältä ja käppäilimme kutan rantaa pitkin kunnes jalat alkoi painaa ja istahdimme hiekalle katselemaan aurinkon laskua jota kesti vain 20 minuutin ajan. Aurinkon laskua katsellessamme seuraamme lyöttäytyi mukavan oloinen paikallinen lautojen vuokraaja Nick.
Kuultuaan matkamme tarkoituksesta ja pituudesta Nick huomaasi ilmeiseti pienen bisnes mahdollisuuden ja lupasi auttaa meitä asunnon haussa ja paikallisten kännyköiden hommaamisessa. Muutaman kilometrin kävelyn ja useiden tinkimis yritysten jälkeen Nick oli löytänyt ilmeisesti Kutan halvimmat prepaid kortit meille(vissiin 50centtiä halvemmat kun ekat mitä kysyttiin).
Tänään aamulla kännykkään pärähti viesti Nickiltä että hän on löytänyt kaksi potentiaalista kämppää meille.
Bali kuittaa tätä erää. tarina jatkuu.....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti