Jokainen Balilla omaa ajoneuvoa käyttävä länkkäri joutuu ennemmin tai myöhemmin tekemisiin liikenne poliisien kanssa. Itsellä siihen meni kuukausi ennen kuin joudun poliisin pysäyttämäksi ja silloinkin olin vain auton kyydissä. Kämppiksemme Vertti on joutunut liikenne poliisin pitkän ja ahneen kouran kynsiin jo neljä kertaa.
Ehkä huvittavin poliisin kohtaaminen sattui Jaakolle, Matille ja Vertille kun he olivat ajamassa koulusta kotiin ja pysähtyivät liikennevaloihin eturenkaan ollessa hieman valkoisen viivan yli. Paikallisille tämä on ihan normaalia ajaa niin pitkälle kuin mahdollista, mutta länkkärin toteuttamana ajosuoritus on todella rangaistavaa. Pojat ohjattiin sivuun ja heidät pyydettiin sisään pieneen koppiin jossa odotti vatsa pystyssä kauppamienhen eleet omaava poliisi. Poliisi tervehti jokaista yksitellen ja sormella osittaen jokaista vuorotellen antoi napakan komennon sit, sit, sit. Pojat istahti penkeille ja sitten alettiin kyselemään international drivers lisenceä, joka Jaakolta olisi kyllä löytynyt mutta se oli unohtunut suuren rahanipun kanssa samaan lompsaan. Jokainen ilmoitti ettei kansainvälistä ajokorttia löydy. Poliisi kertoi rikoksen laadun ja osoitti jälleen jokaista yksitellen ilmoitamalla samaan aikaan twohundredthousand, twohundredthousand,twohundredthousand.
Pelimiehinä pojilla sattui olemaan Lahjuksia varten oma tasku jossa oli juurikin sopiva summa eli Vertti ja Jaakko tarjosivat 20000(1,7eur.) ja matilla oli epämääräinen nippu jossa oli hieman yli 50000(3,5eur). Ensimmäisenä tietenkin piti ilmoittaa olevansa koulumatkalla ja rahaa ei ole enempää mukana. Köyhällä opiskelijalla ei ole varaa maksaa enempää ja pitää olla todella pahoillaan koko hommasta. Tinkaamisen onnistuttua pojat pääsi jatkamaan koulumatkaa poliisien kiitosten ja tervehdysten saattelemana.
Olimme road tripillä Balin ympäri pidennetyn viikonlopun aikana, paluumatkalla päätimme vielä poiketa denpasarin mcdonaldsissa. Valitsimme väärän kaistan ja jouduimme tekemään laittoman käännöksen nelikaistaisessa risteyksessä. Ilmeisesti emme olleet ainoita jotka tekevät saman virheen kyseisessä risteyksessä sillä poliisilla on oma parkkiruutu sakotettavia varten risteyksen jälkeen. Poliisi ohjasi meidät kyseiseen ruutuun ja kysäisi ensimmäisenä kv-ajokorttia jota kuljettajallamme ollilla ei tietenkään ollut mutta jaakko oli onneksi unohtanut omansa kojelaudalle. Nappasin Jaakon kortin ja ojensin sen ollille, poliisi totesi pienen selailun jälkeen kortin kelpaavan ja ilmoitti että pitäisi mennä poliisi asemalle maksamaan sakko taikka vaihtoehtoisesti maksaa hänelle heti 100000(n.7eur). Pienestä arakki(paikallinen pontikka) krapulasta johtuen emme vitsineet alkaa kinaamaan sakon määrästä ja ojensimme poliisille satatonnia. Ilmeisesti poliisi oli yllättynyt lahjuksen suuruudesta sillä hän alkoi rahat saatuaan pyytelemään anteeksi. Poliisi pysäytti liikenteen ja ohjasi meidät kadulle. Juuri ennen lähtöä poliisi vielä avasi kuskin oven ja pyysi vielä kerran anteeksi ja toivoi ettei hänestä ollut vaivaa.
Pitää lopetella....kukkotappelu odottaa...
perjantai 25. syyskuuta 2009
tiistai 15. syyskuuta 2009
Miten hakea Balille vaihtoon?
Minä kuulin Balin vaihto mahdollisuudesta kaverilta, joka oli törmännyt moiseen vaihtoehtoon netissä vaihto-opiskelu mahdollisuuksia tutkaillessa. Pienen pohdinnan ja asioiden selvittelyn jälkeen päätimmekin laittaa hakupaperit menemään. Alussa meillä ei ollut yliopistosta parempaa tietoa kuin että se sijaitsi balilla ja kyseessä olisi udayana university. Onneksi AE oli laittanut kotisivuilleen syllabukset joiden avulla voisimme jo etukäteen varmistaa kurssien hyväksiluku.
Mitään suurempia ongelmia ei hakuprosessissa ollut, mutta aikaa siihen kaikkeen touhuun sai kyllä mukavasti kulumaan. Eniten pään vaivaa tuotti hakemuksessa vaadittu läkärin todistus ja siihen vaadittu keuhkokuva. Muistakaa aloittaa hakuprosessin tekeminen hyvissä ajoin.
Saatuani AE:ltä hyväksymiskirjeen aloin tietenkin selvittelemään millaiseen kouluun minä olisin menossa opiskelemaan, selvisi ensimmäisellä googletuksella että olisin voinut hakea samaan paikkaan 800 euroa halvemmalla jos olisin lähettänyt hakupaperit suoraan koululle. Pienen vitutuksen jälkeen koitin kuitenkin lohdutella itseäni sillä että saan paljon rahan arvoisia vinkkejä asian exchangen porukalta. Kuitenkaan niitäkään ei mitään mahdottomasti tullut ja olimme aikalailla omillamme käytännön järjestelyiden hoitamisessa. Tosin jotkut saivat hyvää apua asunnon hankinnassa mutta sekin apu tuli yliopiston suositteleman mr wyanilta.
Suosittelen ehdottomasti vierailemaan AE:n sivuilla ja tutustumaan balin vaihto mahdollisuuteen, mutta jos itse olisin vasta suunnittelemassa vaihtoa lähtisin aluksi tutkimaan miten hakea suoraan koululle. Opettajien puheista on käynyt todella selväksi ettei heitä kiinnosta miten ihmiset tulevat Balille, vaan ihmisten Balilla käyttämä raha määrä on heille todella tärkeää. Joten uskoisin ettei koululla ole mitään sitä vastaan jos joku hakee suoraan sinne.
Kirjoittelen vielä myöhemmin lisää hakemisesta, kommentoikaa jos on jotakin kysyttävää.
Seuraavassa jutussa kerron miten poliiseja voi lahjoa.
Mitään suurempia ongelmia ei hakuprosessissa ollut, mutta aikaa siihen kaikkeen touhuun sai kyllä mukavasti kulumaan. Eniten pään vaivaa tuotti hakemuksessa vaadittu läkärin todistus ja siihen vaadittu keuhkokuva. Muistakaa aloittaa hakuprosessin tekeminen hyvissä ajoin.
Saatuani AE:ltä hyväksymiskirjeen aloin tietenkin selvittelemään millaiseen kouluun minä olisin menossa opiskelemaan, selvisi ensimmäisellä googletuksella että olisin voinut hakea samaan paikkaan 800 euroa halvemmalla jos olisin lähettänyt hakupaperit suoraan koululle. Pienen vitutuksen jälkeen koitin kuitenkin lohdutella itseäni sillä että saan paljon rahan arvoisia vinkkejä asian exchangen porukalta. Kuitenkaan niitäkään ei mitään mahdottomasti tullut ja olimme aikalailla omillamme käytännön järjestelyiden hoitamisessa. Tosin jotkut saivat hyvää apua asunnon hankinnassa mutta sekin apu tuli yliopiston suositteleman mr wyanilta.
Suosittelen ehdottomasti vierailemaan AE:n sivuilla ja tutustumaan balin vaihto mahdollisuuteen, mutta jos itse olisin vasta suunnittelemassa vaihtoa lähtisin aluksi tutkimaan miten hakea suoraan koululle. Opettajien puheista on käynyt todella selväksi ettei heitä kiinnosta miten ihmiset tulevat Balille, vaan ihmisten Balilla käyttämä raha määrä on heille todella tärkeää. Joten uskoisin ettei koululla ole mitään sitä vastaan jos joku hakee suoraan sinne.
Kirjoittelen vielä myöhemmin lisää hakemisesta, kommentoikaa jos on jotakin kysyttävää.
Seuraavassa jutussa kerron miten poliiseja voi lahjoa.
maanantai 7. syyskuuta 2009
Balin hintatietoutta
Kaikkia Balille matkustavia kiinnostaa tietysti yleinen hintataso. Itse yritin selvitellä ennen matkaan lähtöä Balin hintatasoa lähinnä internetistä, lonely planetista (2009) ja rough guidesta (2008). Netissä silmään osui vain muutaman vuotta vanhaa tietoa, mikä saattaa johtua googlen hakurobootin toiminnasta(näytää ensin luetuimmat sivut). Kirjoista taas löytyi ympäripyöreitä majoitus hintoja sekä tarkemmin joitakin yksittäisiä tuotteita.
Saavuttuamme balille meillä oli sellainen käsitys että hinnat ovat todella alhaiset ja elämä saarella on lähes ilmaista. Kuitenkin karu todellisuus iski pahasti kun asustelimme ensimmäisen viikon kutalla ja jouduimme syömään ja juomaan päivittäin vähintään kahdesti ravintolassa. Ehkä siinä kauppiaat pääsivät hieman hyväksikäyttämään tietämättömyyttämme ja maksoimme ylihintaa.
Koitan keräillä tähän joitakin todellisia hintoja joita olemme maksaneet tai meiltä on pyydetty kovan tinkimisen päätteeksi. Hinnat ovat syksyltä 2009 ja ilmoitettu indonesian rp:ssä (14000=n. 1euro).
bintang 0,33l 5%(todella hyvä paikallinen olut) =12-14.000(kaupassa) 11-18.000 (ravintolassa)
t-paita = 25000+
lippis =25000+
nahkakengät tosi siistit (erittäin laadukkaat)=300000
Bensalitra =4700(asemalla) 5000(kaupasta)
Nokian kännykkä 1202 (perus luuri) =300000
juustopaketti (hyvää juustoa luomukaupasta) =25000
kananmunat kennollinen =11000
paahtoleipä paketti =8000
kolapullo 1,5l =11000
Skootteri 125cc honda uusi =15000000
skootteri vuokra =500000/kk 30-60.000/vrk
Tuonti vodka 0.7l =80000
pullovesi 0,5l =2000
pullovesi 1,5l =3000
vesitankki 19l=11000
aurinkorasva 0,1l=70000
Röökiaski (mallu) =10000
Ravintolassa
nasi goreng (riisiä ja vihanneksii) =5-25.000
pizza =30000+
pippuripihvi(nauta sisäfile) =45000+
Nasi jotain (riisijuttuja mistä löytyy kaikkee lihaa ja chilistä juttuu)=5000-30000
Burgeri (hampurilainen,ranskikset,vihanneksii)=20000+
Toasti (paahtis,ranskikset,vihanneksii)=25000+
Siinä pieni pintaraapaisu Balin hinta tasoista, olemme vasta olleet saarella vähän aikaa joten tulemme varmaan vielä löytämään paljon erihintaisia ruokia ja tuotteita.
Listaan mielelläni lisää hintoja mikäli joku vain pyytää joten jos jokin tietty asia kiinnostaa, lattakaa kommenttia tulemaan, niin katsotaan löytyykö vastaus seuraavan kolmen kuukauden aikana.
Saavuttuamme balille meillä oli sellainen käsitys että hinnat ovat todella alhaiset ja elämä saarella on lähes ilmaista. Kuitenkin karu todellisuus iski pahasti kun asustelimme ensimmäisen viikon kutalla ja jouduimme syömään ja juomaan päivittäin vähintään kahdesti ravintolassa. Ehkä siinä kauppiaat pääsivät hieman hyväksikäyttämään tietämättömyyttämme ja maksoimme ylihintaa.
Koitan keräillä tähän joitakin todellisia hintoja joita olemme maksaneet tai meiltä on pyydetty kovan tinkimisen päätteeksi. Hinnat ovat syksyltä 2009 ja ilmoitettu indonesian rp:ssä (14000=n. 1euro).
bintang 0,33l 5%(todella hyvä paikallinen olut) =12-14.000(kaupassa) 11-18.000 (ravintolassa)
t-paita = 25000+
lippis =25000+
nahkakengät tosi siistit (erittäin laadukkaat)=300000
Bensalitra =4700(asemalla) 5000(kaupasta)
Nokian kännykkä 1202 (perus luuri) =300000
juustopaketti (hyvää juustoa luomukaupasta) =25000
kananmunat kennollinen =11000
paahtoleipä paketti =8000
kolapullo 1,5l =11000
Skootteri 125cc honda uusi =15000000
skootteri vuokra =500000/kk 30-60.000/vrk
Tuonti vodka 0.7l =80000
pullovesi 0,5l =2000
pullovesi 1,5l =3000
vesitankki 19l=11000
aurinkorasva 0,1l=70000
Röökiaski (mallu) =10000
Ravintolassa
nasi goreng (riisiä ja vihanneksii) =5-25.000
pizza =30000+
pippuripihvi(nauta sisäfile) =45000+
Nasi jotain (riisijuttuja mistä löytyy kaikkee lihaa ja chilistä juttuu)=5000-30000
Burgeri (hampurilainen,ranskikset,vihanneksii)=20000+
Toasti (paahtis,ranskikset,vihanneksii)=25000+
Siinä pieni pintaraapaisu Balin hinta tasoista, olemme vasta olleet saarella vähän aikaa joten tulemme varmaan vielä löytämään paljon erihintaisia ruokia ja tuotteita.
Listaan mielelläni lisää hintoja mikäli joku vain pyytää joten jos jokin tietty asia kiinnostaa, lattakaa kommenttia tulemaan, niin katsotaan löytyykö vastaus seuraavan kolmen kuukauden aikana.
perjantai 4. syyskuuta 2009
Pari sanaa Balin liikenteestä
Liikenne Balilla on jotakin kaottisen, sekavan ja grazyn välimaastosta. Liikenne on tietysti vasemman puoleista ja lähes aina edessä on ruuhka. Alussa luotimme taksikuskien ajotaitoon ja kuljimme ainoastaan takseilla josta neljän henken seurueelle ei koitunut suurempia kustannuksia. Taksi kyydin saa noin 4000 rp:n kilometrihintaan, joten paljon ei maksettavaa kerräänny.
Vaikka etäisyydet on pieniä on ainainen ruuhka kiusana ja autolla liikkuminen on todella hidasta. Ajatus skootterin vuokraamisesta alkoi kypsymään siinävaiheessa kun myöhästyimme koulusta ekana päivänä 45 minuuttia. Skootterilla liikkumalla pääsee ruhkaisimmastakin tieosuudesta vaivattomasti puikkelehtimalla lävitse.
Skootterin vuokraaminen on helppoa ja hintakin on kohtalainen 500000 rp/kk ja 60-30000 rp/vrk. Kuitenkin jokaisen on hyvä muistaa että mopon ajaminen on erittäin vaarallista ja riskaapeliä touhua näissä puitteissa. Vaikka jatkuvasti näkee paikallisten ajavan päättömästi keskiviivan molemmin puolin ja tekevän kaiken moisia rynnäköitä, ei välttämättä kannata itse lähteä heti ensimmäisenä yrittämään samaa. Paikalliset ovat tottuneet olemaan pikkulapsesta asti prätkän selässä, kun taas monelle turistille ensikosketus prätkään tulee vasta mopovuokraamon pihassa.
Kaikki turistit eivät välttämättä ymmärrä ajamisessa tulevia riskejä ja lähtevät kokeilemaan miten ajaminen sujuu. Pystyssä pysymisessä ei varmaankaan kenelläkään tule olemaan ongelmia, mutta yleiseen halintaan ja liikenneturvalisuuteen asioihin olisi hyvä perehtyä etukäteen. Jo rauhallisessa suomessakin vaadittaisiin noin 20 oppituntia vaativa moottoripyörä ajokortti kuljettamaan kyseisiä skoottereita. Ja onnettumuuden sattuessa kannattaa poliiseista tietenkin päästä eroon pikku nipulla riihikuivaa ja maksaa paikalliselle mitä hän ikinä pyytääkin. Jos itse loukkaat on mediheliä turha odotella paikalle viidessä minuutissa. Paikallisen lääkärin luennolla sain sen käsityksen ettei hoitoa aloiteta ennen kuin visa on vingahtanut ja vakuutusyhtiön takaus on kunnossa.
Kaikesta varoittelusta huolimatta olen sitä mieltä että skootteri on ainoa ja oikea tapa kulkea Balilla. Skootterilla liikkuessa paikat tulevat ihan eritavalla tutuiksi ja pääset näkemään saarta ihan eritavalla. Itse en ole vielä ehtinyt huristelemaan skootterilla pitkää aikaa mutta tähän astinen kokemus on ollut pelkästään positiivinen.
Vaikka etäisyydet on pieniä on ainainen ruuhka kiusana ja autolla liikkuminen on todella hidasta. Ajatus skootterin vuokraamisesta alkoi kypsymään siinävaiheessa kun myöhästyimme koulusta ekana päivänä 45 minuuttia. Skootterilla liikkumalla pääsee ruhkaisimmastakin tieosuudesta vaivattomasti puikkelehtimalla lävitse.
Skootterin vuokraaminen on helppoa ja hintakin on kohtalainen 500000 rp/kk ja 60-30000 rp/vrk. Kuitenkin jokaisen on hyvä muistaa että mopon ajaminen on erittäin vaarallista ja riskaapeliä touhua näissä puitteissa. Vaikka jatkuvasti näkee paikallisten ajavan päättömästi keskiviivan molemmin puolin ja tekevän kaiken moisia rynnäköitä, ei välttämättä kannata itse lähteä heti ensimmäisenä yrittämään samaa. Paikalliset ovat tottuneet olemaan pikkulapsesta asti prätkän selässä, kun taas monelle turistille ensikosketus prätkään tulee vasta mopovuokraamon pihassa.
Kaikki turistit eivät välttämättä ymmärrä ajamisessa tulevia riskejä ja lähtevät kokeilemaan miten ajaminen sujuu. Pystyssä pysymisessä ei varmaankaan kenelläkään tule olemaan ongelmia, mutta yleiseen halintaan ja liikenneturvalisuuteen asioihin olisi hyvä perehtyä etukäteen. Jo rauhallisessa suomessakin vaadittaisiin noin 20 oppituntia vaativa moottoripyörä ajokortti kuljettamaan kyseisiä skoottereita. Ja onnettumuuden sattuessa kannattaa poliiseista tietenkin päästä eroon pikku nipulla riihikuivaa ja maksaa paikalliselle mitä hän ikinä pyytääkin. Jos itse loukkaat on mediheliä turha odotella paikalle viidessä minuutissa. Paikallisen lääkärin luennolla sain sen käsityksen ettei hoitoa aloiteta ennen kuin visa on vingahtanut ja vakuutusyhtiön takaus on kunnossa.
Kaikesta varoittelusta huolimatta olen sitä mieltä että skootteri on ainoa ja oikea tapa kulkea Balilla. Skootterilla liikkuessa paikat tulevat ihan eritavalla tutuiksi ja pääset näkemään saarta ihan eritavalla. Itse en ole vielä ehtinyt huristelemaan skootterilla pitkää aikaa mutta tähän astinen kokemus on ollut pelkästään positiivinen.
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Balin eka koulupäivä takana
Saatiin vihdoinkin viikon mittainen asunnon hankinta operaatio hoidettua ja nyt asustellaan kivoissa bunkaloweissa. Olin kyllä kuullut että tälläisiä villoja olisi vuokralla, mutta hinta ja laatu kohtasivat vasta monen pettymyksen jälkeen. Villa sisältää kaksi noin 100 neliöistä rakennusta, pihakeittiön, uima-altaan, puutarhurin, talkkarin ja kaksi puolipäiväistä sisäkköä hintaan n.1200 euroa/kk. Neljästään joudumme maksamaan reippaat 300 euroa villasta jossa on kaikki mitä toivoa saattaa.
Muille asuntoa balilta hakeville nevoksi: Kärsivällisyyttä pitää olla todella paljon ja aikaa varata reilusti. Meille vaihto-ohjelman järjestävä asian exchange oli hommannut mr. wyan nimisen yhteyshenkilön jonka tarkoituksena oli näyttää meille asuntoja balilta. Etukäteen lähetetyissä lapussa meille annettiin kuva jossa mr wyan on todellinen luottohenkilö ja meidän ainoa "ystävä" kokosaarella. Totuus kuitenkin paljastui ensimmäisen näyttökierroksen aikana, annoimme mr wyanille tehtäväksi näyttää meille neljällä makuu huoneella varustettuja asuntoja joissa olisi kohtuullinen hinta.
Ensimmäiselle asunnolle saavuttuamme pihalla odotti perus aasialaisen liikemiehen näköinen kaveri nojaten vuoron perään hopeiseen mersuunsa ja kustilla olevaan tolppaan tuima ja epäilevä ilme kasvoillaan. Epäselväksi paksun ja korkean kielimuurin vuoksi jäi aikooko tämä kaveri jäädä itse asumaan kyseiseen pihapiiriin. Jokatapauksessa mr wyanin avulla saimme sen verran tulkattua että mummo asuu yhdessä huoneessa ja hotelliin pitää muuttaa siksi aikaa kun perhe tulee kylään. Päätös jatkaa kämpän etsintää oli helppo. Kämpältä poistuessa tiedustelimme wyanilta mitä mieltä hän itse oli kyseisestä asunnosta ja vuokrasta. wyanin mielestä diili olisi ollut hyvä, meidän mielestä diili olisi ollut paska ja hinnassa ei ollut huomioitu mummo,perhe ja muita rasitteita.
Saimme suostuteltua mr Wyanin vielä viemään meidät katsomaan toista asuntoa. Tällä kertaa saavuimme riisipellon ympäröimään todella hienoon omakotitaloon. Talo oli kaikin puolin hyvässä kunnossa, mutta makuuhuoneita ei oollutkaan kuin kaksi. Hintaa kysellessämme mr wyan otti jälleen pariaskelta taaksepäin ja osoitti cowboy bootsit, pitkän mustan tukan sekä todella epäilyttävän ulkomuodon omaavaan talon omistajaan. Omistaja ei halunnut tinkata kuin 100 dollaria hinnasta, mainitessamme ajankohdasta hän ilmoitti että hänellä olevan high season ympäri vuoden. Kuitenkaan emme vielä tyytyneet tähänkään asuntoon, jatkoimme etsintäää mutta ilman mr wyanin apua.
Samana iltana soittelimme jo kämpän löytäneille ollille ja kristianille. Pääsimme katsomaan Ollin ja Kristianin villaa josta saimme todellisen kuvan mitä kelan tarjoamalla opintotuen korotetulla asumislisällä voi saada. Todella miellyttävän oloinen pienellä kuistilla varustettu villa oli ilmeisesti lähtenyt 700 dollarin kuukausi vuokraan. Valitettavasti emme ehtineet kokeilla poikien houkuttelevan näköistä uima-allasta vaan meidän piti jatkaa kiertelyä. Nyt meillä kuitenkin oli apuna kaksi "konkaria" jotka olivat todella avuliaita ja kertoivat mistä päin kannattaa etsiä sopivaa villaa.
Jatkoimme matkaa jalkapatikka miehinä ja pian törmäsimmekin austraalialaiseen villan omistajaan joka valaisi meille paikallista meininkiä enemmän kuin yksikään aiemmin tapaamamme tyyppi. Aussi oli eläkkeelle jäänyt poliisi joka asuu balilla ja vuokraa kolmea huonetta pienestä villastaan. Hetken keskusteltuamme selvisi että sielä oli käynyt muitakin suomalaisia ja kenenkäs muunkaan kuin wyanin matkassa. Saimme neuvoteltua hinnan 17 miljoonaan rp:hen ja lähdimme miettimään viimeisä päätöstä. Olimme villan pihalla hyvästelemääsä aussin kun mr wyanin hopeinen auto paukahti pihaan. Matkassa oli suomalais kolmikko joka oli jo tunteja sitten ilmoittanut ottavansa villan 18 miljoonalla. Ilmeisesti tedonkulussa oli jokin mennyt pieleen tai mr wyan ei vaan ollut viitsinyt ilmoittaa villan omistajalle. Jokatapauksessa aussi kertoi meille että mr wyan saa jokaisesta välitetystä asunnosta miljoonan ja aussilla oli sellainen käsitys ettei wyan saa mitään ellei sopivaa asuntoa löydy. Joten tupla laskuttamisesta villan omistajalla ei ollut mitään tietoa.
Kävimme vielä tarkastamassa pari villaa ennen kun alkoi hämärtää niin pahasti että oli palattava kutalle. Seuraavana päivänä päätimme vuokrata skootterit jotta liikkuminen olisi helpompaa ja aikaa säästyy. Mopoilla alomme kiertää järjestelmällisesti kaikkia villoja krobokanin alueella. Muutaman tunnin tiedustelun jälkeen päätimme hieman haukata happea ja ajella alueen toiseen päähän skoottereilla.
Päätimme kysellä villojen hintoja alueen tällä laidalla ja astuimme sisään portista jossa oli nuori poika vastassa. Poika haki äitinsä joka toimi villan sisäkkönä ja asuu ihan vieressä. Saimme täydellisen kierroksen ja villa ylitti kaikki odotukset soitto omistajalle ja hinnaksi varmistui 1200 euroa/kk. Meillä oli muutama tunti aikaa ennen omistajan tapaamista, ehdimme katsomaan vielä muutaman villan joista yksi ylsi hinta laatu suhteeltaan lähelle meidän villaa.
Omistajan tapaamisessa kävi heti selväksi että hinta oli jo valmiiksi tingattu ja kaikki yksityiskohdat kirjoitetaan paperille. Neuvottelut ja käytännönjärjestelyjen sumpliminen vei lähes puolitoista tuntia. Paikan omistaja oli belgialainen liikemies joka on asunut balilla jo 16 vuotta ja puhuu indonesiaa ja englantia. Kaikki pyykkipulverin maksua myöden käytiin läpi ja kirjattin ylös. Löimme kättä päälle ja olimme hyvästelemässä kun omistajan puhelin soi ja joku muukin olisi halunut tämän villan, kuitenkin omistaja oli rehti sanansa mittainen mies ja vuokrasopimus odotti seuraavana päivänä villassa.
Pari pikku käytännönvinkkiä: jos jokin paikallinen tulee tarjoamaan jotakin asuntoa, todennäköisesti "ystävällisyys" johtuu palkkion toivosta. Jos lähdet katsomaan asuntoa paikallisen matkassa todennäköisesti hän vie sinut johonkin lähistölle missä on tienvieressä kyltti "villa for rent p.xxx-xxxxxxx" tai jotain vastaavaa. Ihan yhtähyvin voit itse soittaa numeroon ja keskustella omistajan kanssa kuin antaa jonkun "ystävällisen" paikallisen neuvotella.
Älä anna puhelin numeroasi kenellekkään randomille tyypille itse tein alkuun sen virheen että menin antamaan numeroni joillekkin paikallisille. Paikallisista voi saada aikamoisen piinaajan ja ne yrittävät tarjota ihan mitä sattuu. Esim. wyanin kautta tapaamanne cowboy soni on jo useaan otteeseen soitellut ja tarjonnut jos jonkin näköistä majoitus vaihtoehtoa.
Katsokaa alue mistä haluatte asunnon ja jalkautukaa niin löydätte parhaat mestat. Ei kannata ottaa ensimmäistä vastaan tulevaa mutta viivyttelyynkään ei ole varaa joten päivien miettiminen ei tule kysymykseen.
Pakko lopettaa ja pulahtaa altaaseen vilvoittelmaan ;) juttu jatkuu.......
Muille asuntoa balilta hakeville nevoksi: Kärsivällisyyttä pitää olla todella paljon ja aikaa varata reilusti. Meille vaihto-ohjelman järjestävä asian exchange oli hommannut mr. wyan nimisen yhteyshenkilön jonka tarkoituksena oli näyttää meille asuntoja balilta. Etukäteen lähetetyissä lapussa meille annettiin kuva jossa mr wyan on todellinen luottohenkilö ja meidän ainoa "ystävä" kokosaarella. Totuus kuitenkin paljastui ensimmäisen näyttökierroksen aikana, annoimme mr wyanille tehtäväksi näyttää meille neljällä makuu huoneella varustettuja asuntoja joissa olisi kohtuullinen hinta.
Ensimmäiselle asunnolle saavuttuamme pihalla odotti perus aasialaisen liikemiehen näköinen kaveri nojaten vuoron perään hopeiseen mersuunsa ja kustilla olevaan tolppaan tuima ja epäilevä ilme kasvoillaan. Epäselväksi paksun ja korkean kielimuurin vuoksi jäi aikooko tämä kaveri jäädä itse asumaan kyseiseen pihapiiriin. Jokatapauksessa mr wyanin avulla saimme sen verran tulkattua että mummo asuu yhdessä huoneessa ja hotelliin pitää muuttaa siksi aikaa kun perhe tulee kylään. Päätös jatkaa kämpän etsintää oli helppo. Kämpältä poistuessa tiedustelimme wyanilta mitä mieltä hän itse oli kyseisestä asunnosta ja vuokrasta. wyanin mielestä diili olisi ollut hyvä, meidän mielestä diili olisi ollut paska ja hinnassa ei ollut huomioitu mummo,perhe ja muita rasitteita.
Saimme suostuteltua mr Wyanin vielä viemään meidät katsomaan toista asuntoa. Tällä kertaa saavuimme riisipellon ympäröimään todella hienoon omakotitaloon. Talo oli kaikin puolin hyvässä kunnossa, mutta makuuhuoneita ei oollutkaan kuin kaksi. Hintaa kysellessämme mr wyan otti jälleen pariaskelta taaksepäin ja osoitti cowboy bootsit, pitkän mustan tukan sekä todella epäilyttävän ulkomuodon omaavaan talon omistajaan. Omistaja ei halunnut tinkata kuin 100 dollaria hinnasta, mainitessamme ajankohdasta hän ilmoitti että hänellä olevan high season ympäri vuoden. Kuitenkaan emme vielä tyytyneet tähänkään asuntoon, jatkoimme etsintäää mutta ilman mr wyanin apua.
Samana iltana soittelimme jo kämpän löytäneille ollille ja kristianille. Pääsimme katsomaan Ollin ja Kristianin villaa josta saimme todellisen kuvan mitä kelan tarjoamalla opintotuen korotetulla asumislisällä voi saada. Todella miellyttävän oloinen pienellä kuistilla varustettu villa oli ilmeisesti lähtenyt 700 dollarin kuukausi vuokraan. Valitettavasti emme ehtineet kokeilla poikien houkuttelevan näköistä uima-allasta vaan meidän piti jatkaa kiertelyä. Nyt meillä kuitenkin oli apuna kaksi "konkaria" jotka olivat todella avuliaita ja kertoivat mistä päin kannattaa etsiä sopivaa villaa.
Jatkoimme matkaa jalkapatikka miehinä ja pian törmäsimmekin austraalialaiseen villan omistajaan joka valaisi meille paikallista meininkiä enemmän kuin yksikään aiemmin tapaamamme tyyppi. Aussi oli eläkkeelle jäänyt poliisi joka asuu balilla ja vuokraa kolmea huonetta pienestä villastaan. Hetken keskusteltuamme selvisi että sielä oli käynyt muitakin suomalaisia ja kenenkäs muunkaan kuin wyanin matkassa. Saimme neuvoteltua hinnan 17 miljoonaan rp:hen ja lähdimme miettimään viimeisä päätöstä. Olimme villan pihalla hyvästelemääsä aussin kun mr wyanin hopeinen auto paukahti pihaan. Matkassa oli suomalais kolmikko joka oli jo tunteja sitten ilmoittanut ottavansa villan 18 miljoonalla. Ilmeisesti tedonkulussa oli jokin mennyt pieleen tai mr wyan ei vaan ollut viitsinyt ilmoittaa villan omistajalle. Jokatapauksessa aussi kertoi meille että mr wyan saa jokaisesta välitetystä asunnosta miljoonan ja aussilla oli sellainen käsitys ettei wyan saa mitään ellei sopivaa asuntoa löydy. Joten tupla laskuttamisesta villan omistajalla ei ollut mitään tietoa.
Kävimme vielä tarkastamassa pari villaa ennen kun alkoi hämärtää niin pahasti että oli palattava kutalle. Seuraavana päivänä päätimme vuokrata skootterit jotta liikkuminen olisi helpompaa ja aikaa säästyy. Mopoilla alomme kiertää järjestelmällisesti kaikkia villoja krobokanin alueella. Muutaman tunnin tiedustelun jälkeen päätimme hieman haukata happea ja ajella alueen toiseen päähän skoottereilla.
Päätimme kysellä villojen hintoja alueen tällä laidalla ja astuimme sisään portista jossa oli nuori poika vastassa. Poika haki äitinsä joka toimi villan sisäkkönä ja asuu ihan vieressä. Saimme täydellisen kierroksen ja villa ylitti kaikki odotukset soitto omistajalle ja hinnaksi varmistui 1200 euroa/kk. Meillä oli muutama tunti aikaa ennen omistajan tapaamista, ehdimme katsomaan vielä muutaman villan joista yksi ylsi hinta laatu suhteeltaan lähelle meidän villaa.
Omistajan tapaamisessa kävi heti selväksi että hinta oli jo valmiiksi tingattu ja kaikki yksityiskohdat kirjoitetaan paperille. Neuvottelut ja käytännönjärjestelyjen sumpliminen vei lähes puolitoista tuntia. Paikan omistaja oli belgialainen liikemies joka on asunut balilla jo 16 vuotta ja puhuu indonesiaa ja englantia. Kaikki pyykkipulverin maksua myöden käytiin läpi ja kirjattin ylös. Löimme kättä päälle ja olimme hyvästelemässä kun omistajan puhelin soi ja joku muukin olisi halunut tämän villan, kuitenkin omistaja oli rehti sanansa mittainen mies ja vuokrasopimus odotti seuraavana päivänä villassa.
Pari pikku käytännönvinkkiä: jos jokin paikallinen tulee tarjoamaan jotakin asuntoa, todennäköisesti "ystävällisyys" johtuu palkkion toivosta. Jos lähdet katsomaan asuntoa paikallisen matkassa todennäköisesti hän vie sinut johonkin lähistölle missä on tienvieressä kyltti "villa for rent p.xxx-xxxxxxx" tai jotain vastaavaa. Ihan yhtähyvin voit itse soittaa numeroon ja keskustella omistajan kanssa kuin antaa jonkun "ystävällisen" paikallisen neuvotella.
Älä anna puhelin numeroasi kenellekkään randomille tyypille itse tein alkuun sen virheen että menin antamaan numeroni joillekkin paikallisille. Paikallisista voi saada aikamoisen piinaajan ja ne yrittävät tarjota ihan mitä sattuu. Esim. wyanin kautta tapaamanne cowboy soni on jo useaan otteeseen soitellut ja tarjonnut jos jonkin näköistä majoitus vaihtoehtoa.
Katsokaa alue mistä haluatte asunnon ja jalkautukaa niin löydätte parhaat mestat. Ei kannata ottaa ensimmäistä vastaan tulevaa mutta viivyttelyynkään ei ole varaa joten päivien miettiminen ei tule kysymykseen.
Pakko lopettaa ja pulahtaa altaaseen vilvoittelmaan ;) juttu jatkuu.......
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)